Cirnecon alkuperäinen käyttötarkoitus on villien kaniinien metsästäminen vaikeakulkuisella vulkaanisella maaperällä. Cirneco on yksi harvoista roduista, joka käyttää metsästäessään sekä kuulo-, näkö- että hajuaistiansa. Erikoista on myös se, että metsästäjä käyttää metsästyksen yhteydessä cirnecon lisäksi frettiä.

Cirnecot metsästävät joko yksikseen, pareittain tai parhaimmillaan jopa kolmenkymmenen yksilön laumassa. Sisiliassa vieläkin suurin osa cirnecokenneleistä kasvattaa cirnecoita nimenomaan metsästykseen. Kennelin omistajat eivät välttämättä koskaan käy koiriensa kanssa näyttelyissä.

Metsästäessään cirnecon täytyy etsiä saalis (useimmiten kaniini) käyttämällä hajuaistiansa laajalla alueella. Nähtyään kaniinin cirneco ajaa sen koloon. Tämän jälkeen cirnecon täytyy antaa merkki kaniinin piilopaikasta metsästäjälle haukkumalla ja kaivamalla koloa. Metsästäjä tulee paikalle ja laittaa koloon fretin, minkä seurauksena kaniini tulee ulos ja metsästäjä voi ampua kaniinin.

Metsästyskokeet

Italiassa järjestetään cirnecoille metsästyskokeita, jotta cirnecon metsästysvaisto ei katoa koko ajan kehittyvässä yhteiskunnassa, jossa metsästys ei ole välttämättä enää jalostuksen pääkriteeri. Metsästyskokeisiin osallistuu yleensä parikymmentä koiraa. Myös rekisteröimättömät koirat saavat osallistua, mutta ne eivät voi vastaanottaa metsästyskoeserttiä.

Italian muotovalion arvoon on vaadittu vuodesta 1994 lähtien hyväksytty tulos metsästyskokeesta, jonka jälkeen cirneco voi osallistua käyttöluokkaan näyttelyssä ja vastaanottaa tarvittavat sertifikaatit.

Metsästyskokeita on kahdenlaisia:
a) kokeet, joissa käytetään asetta ja jänis ammutaan sekä
b) kokeet, joissa ei käytetä asetta

Italian metsästysvalionarvoon vaaditaan kaksi sertiä; yhdet joko kummastakin metsästyskoetyypistä tai kaksi sertiä jommasta kummasta metsästyskoetyypistä. Metsästyskokeen PM:ssä määrätään, metsästävätkö cirnecot yksittäin vai pareittain. Tuomaristo koostuu yhdestä tai useammasta ihmisestä.

Koiran suoritus hylätään, jos se ei ensimmäisen viiden minuutin aikana osoita merkkejä metsästyskyvystä tai ei huomaa jänistä. Myös laukauksia ja saalista pelkäävän koiran suoritus hylätään. Korkein palkinto annetaan koiralle, joka on työskennellyt metsästysmääritelmän mukaisesti.

Metsästyskokeessa cirnecolla on 20 - 30 minuuttia aikaa etsiä jänis sellaiselta alueelta, jossa jäniksiä pitäisi olla. Kokeessa koiran pitää käyttää kaikkia aistejaan: näköään, kuuloaan ja hajuaistiaan. Koiralla on oltava hyvä kunto, koska koe on erittäin vaativa. Yleensä vain muutama cirneco per koe saa hyväksytyn tuloksen.

Pohjoisitalialaisissa metsästyskokeissa ei saa käyttää frettiä tai asetta. Niinpä cirnecon täytyy vain vain etsiä ja näyttää metsästäjälle jänis oikealla tavalla saadakseen pisteitä metsästyskoetuomareilta.

Cirneco dell'Etna - käyttömääritelmä

(Alkuperäinen metsästyskoerotumääritelmä on Italian Kennelliiton hyväksymä ja englanninkielinen käännös on Jane Mooren kääntämä yhdessä Italian Kennelliiton kanssa)

Cirneco dell'Etna kuuluu FCI:n ryhmään viisi ja se kuuluu FCI 5-ryhmän alaryhmään alkukantaiset metsästyskoirat. Cirnecon käyttötarkoitus on villien kaniinien metsästäminen.

Kaniinin etsiminen: Etsiessään kaniinia cirnecon askellaji vaihtelee ravista lyhyeen laukkaan tai vilkkaaseen käyntiin riippuen maaperän epätasaisuudesta.

Kun cirneco alkaa etsiä kaniinin jättämää hajujälkeä, täytyy etsimisen olla yksityiskohtaista, huolellista ja tarkkaavaista. Koiran tulee täysin syventyä metsästämiseen.

Metsästystapa: Kun cirneco tiedostaa riistan läsnäolon, se hypähtää eteenpäin ja seuraa kaniinin jättämää hajujälkeä. Jos cirneco huomaa, että hajujälki on kadonnut, se on heikompi tai se ei johda lainkaan saaliin luokse, cirneco palaa edelliselle toiminta-alueelleen ja aloittaa uudelleen alueen tutkimisen. Jos koira seuraa edelleen hajujälkeä ja huomaa, että hajujälki johtaa kaniinin luokse, se jatkaa käyttäytymistään samalla tavalla kuin huomatessaan kaniinin hajujäljen ensimmäisellä kerralla.

Mitä pienemmäksi välimatka cirnecon ja kaniinin välillä käy, sitä tarkkaavaisemmaksi cirneco tulee ja sen metsästysinto nousee huippuunsa. Kun cirneco on aivan kaniinin kintereillä, haukkuu cirneco ajoittain kiivaasti.

Kun cirneco on mielestään löytänyt kaniinin piilopaikan tai oikean sisäänkäynnin kaniininkoloon, sen haukkumistiheys kasvaa ja haukunta kuulostaa melko raivoisalta. Cirneco kaivaa koloa etutassuillaan, nuuskii ja hengittää kiivaasti ilmaa kolon sisältä. Se tuhahtelee, ja haukkumisesta tulee kovempaa ja soinnukkaampaa, ja se saattaa myös ulvoa. Välillä cirnecon ääni hiljenee uikutukseksi, jolloin ääni kuulostaa kuin se olisi täynnä suuttumusta ja voimattomuutta. Siitä huolimatta cirneco jatkaa sinnikkäästi kolon kaivamista. Kun kaniini liikkuu sisällä kolossa, cirnecon ääni palautuu takaisin sointuvaksi ja eloisaksi.

Nyt on fretin vuoro tässä metsästyksen vaiheessa. Cirnecon täytyy kunnioittaa frettiä; sen täytyy lopettaa kaivaminen ja siirtyä sivuun sekä pysyä täysin hiljaisena, ehkä maaten maassa kerälle kiertyneenä. Vaikka cirneco makaisi maassa, se on todellisuudessa tarkkaavainen ympäristöä kohtaan. Koiran poistaminen kolon luota on sallittua, jos koiran hermot ovat kireällä.

Kun cirneco saa voimakkaan jäljen, joka johtaa kaniinin oikeaan turvapaikkaan pois kaniinin väliaikaisesta piilopaikasta (pusikko, kiven takana, seinämän alla, karhunvatukkapensaassa, muutaman kiven alla tai mikä muu paikka tahansa paitsi maan alla), koiran käytös on samanlaista kuin aikaisemmin on kuvattu (kun kaniini on juuri cirnecon ulottuvilla ennen sen ehtimistä väliaikaiseen piilopaikkaan).

Tiheässä läpipääsemättömässä pusikossa cirneco kiskoo ja puree oksat sekä piikkipensaat tieltään saavuttaakseen kaniinin. Tällä teollaan cirneco osoittaa rohkeutta ja määrätietoisuutta.

Jos cirneco yhtäkkiä löytää saaliin pysähtyneenä, se lähtee ajamaan saalista, jolloin saalis pakenee. Tämänkaltaisissa tilanteissa jotkut koirat seisovat kuin lintukoirat. Tuomarin täytyy antaa suurta painoarvoa tällaiselle käytökselle.

Tilanteessa, jossa kaniini on juuri pujahtanut karkuun omasta piilopaikastansa, on sallittua, että koira epäröi lyhyen aikaa piilopaikan kohdalla (mm. ei hauku). Kuitenkin koiran täytyy saada jälki ja seurata sitä nopeasti.

Jos kaniini päässyt karkuun koiralta, koiran täytyy aloittaa metsästäminen uudelleen; koiran tulee saada jälki ja seurata sitä häiriötekijöistä riippumatta, epäröimättä ja virheitä tekemättä. Ainoastaan tässä metsästyksen vaiheessa cirneco toimii kuin jälkikoira, mikä on ensisijainen ja haluttu ominaisuus pusikkoisessa maastossa tai vulkaanisella tai aukealla maaperällä.

Tyyli: cirneco kantaa päätään samalla tavalla kuin jälkikoirat jäljestäessään eli sen kuono on hyvin lähellä maata. Häntä on leveällä kaarella selän päällä. Joskus häntä suoristuu ja alkaa heilua rajusti riippuen metsästyksen vaiheesta. Korvien asento vaihtelee täysin pystyistä korvista (kun koira aistii saaliin läsnäolon) hieman taaksepäin taittuneihin korviin (kun koira liikkuu, mutta se ei ole valppaana mahdolliselle saaliille). Korvat eivät koskaan saa olla rentoina.

Cirneco dell'Etna nostaa korvansa heti ylös, kun se havaitsee saaliin läsnäolon. Koiran lihakset supistuvat silminnähtävästi. Samaan aikaan koira laskee häntänsä, joka heiluu vaakasuorassa tasossa raivokkaalla vauhdilla.

Metsästystyyli on sopuisaa yhdistymistä ruumiilliseen, psykologisiin ja fysiologiin ominaisuuksiin; eli äänen voimakkuus sekä liikkeiden eleganssi ja tyypillisyys myötävaikuttavat rodun tärkeimmän piirteen, metsästysvaiston, arviointia.

Arvioinnin kriteerit: noutaminen ei ole rodun erityinen piirre. Jotkut koirat noutavat täydellisesti ja jotkut hakevat saaliin pitkän matkan päästä. Useat koirat päästävät suustaan kaniinin vapauttaakseen jännittyneisyyden. Jokainen näistä käyttäytymismalleista on oikein ja ne eivät ratkaise metsästyskokeen arvioinnin lopputulosta, mutta ovat kuitenkin meriitin arvoisia.

ARTIKKELEITA